Tesoman Sinisiskot

Lauantaiaamuna kaksitoista reipasta supea (4 Haukkaa ja 8 Sinisutta) sekä kolme johtajaa, Tintti, Riitta ja Mimmi saapuivat sumuiseen, mutta lämpimään Valkeeseen viettämään syksyistä telttaretkeä. Paikalla oli myös kaksi seikkailijaporukkaa, joiden kanssa nostimmekin ensimmäiseksi lipun salkoon.

Tutustuttuamme alueeseen ja käytyämme retken säännöt läpi, oli aika tehdä jo ruokaa. Kolmessa ryhmässä tytöt tekivät itse trangioilla ooppaheijaa. Osalle trangia oli vielä uusi tuttavuus, mutta
hienosti kaikki saivat ruuan tehtyä ja voi että se maistuikin hyvältä. Tiskipuuhissa ja retken ruokailuissa saimme apua myös Anna-supen äidiltä Riikalta, joka hääri muonittajana lauantain ajan.

Tiskauksen jälkeen olikin vuorossa telttojen pystytys porukalla, kaksi Nigeria saatiin hienosti pystyyn yhteistyöllä. Kukaan ei lapsista ollutkaan aikaisemmin nukkunut kyseisessä teltassa. Olimme saaneet myös vieraita retkelle, Ulla ja Reijo kertoivat meille linnuista kivoja juttuja sekä leikimme erilaisia leikkejä aiheeseen liittyen.

Päivällisen ja lipunlaskun jälkeen, kun pimeä oli tullut, meillä oli heijastinpolku, jota kuljimme ryhmissä tasku-ja otsalamppujen kanssa. Matkanvarrella oli kysymyksiä Nepaliin liittyen.

Illalla oli vielä vuorossa yhteinen iltanuotio seikkailijoiden kanssa, paistoimme iltapalaksi makkaraa ja vaahtokarkkeja.

Mukavan ja tapahtumarikkaan päivän jälkeen olikin mukava mennä nukkumaan telttoihin, unta ei kauaa tarvinnutkaan odottaa. Hyvin nukkuivat kaikki, pientä palelua oli kuulemma ollut joillakin, mutta pääsääntöisesti yö meni hyvin kaikilla.

Aamulla saimme herätä upeaan auringon nousuun, päivästä oli tulossa aurinkoinen ja lämmin. Aamujumpan ja lipunnoston jälkeen oli vuorossa maittava aamupala. Sitten olikin luvassa
tavaroiden pakkaus sekä telttojen purku.

Ennen ruokaa oli vielä vapaa-aikaa leikkiä ja touhuta omia juttuja. Ruuan jälkeen olikin aika laskea lippu ja lähteä kohti kotia.

ja meillä kaikilla oli niin mukavaa….

Mimmi

Retken teema ”Seikkailu Nepalissa” sai inspiraatiota SP:n Jakit karkaa -ohjelmapaketista. Nepal 2018 -matkaryhmä kiertää lokakuussa 2018 Nepalia, ja ohjelmapaketin avulla kaikki pääsevät mukaan tunnelmaan. Matkatunnelmiin pääsee kurkkaamaan myös ryhmän instatilillä @spnepal2018.

Me Tulisalamat voitimme kokkisodan. 

Ja nyt me kerrotaan just sulle parhaat neuvot miten voittaa kokkisota.  

1. Suunnittele kaikki mahdollisimman myöhään. Paineen alla syntyy parhaat ideat. 
2. Pysy budjetissa. 
3. Ota muut ryhmän jäsenet huomioon ja kommunikoikaa AGGRESSIIVISESTI muttei kuitenkaan liian. 
4.  Hae ruoka heti takaisin näin saat sairaan nopeasti ruokaa. 
5. Syö kaikki yli jäävät ruuat jälkeenpäin. 
6. Siivotkaa keittiö huolellisesti. 

Iiris ja Aada Tulisalamoista

Jo vuotuiseksi perinteeksi muodostunut Sulo sammakon sudenpentujen oma tapahtuma oli syksyn ensimmäisiä tapahtumia. Uhkaava sade hiukan meitä jännitti, mutta lopulta päästiin nauttimaan kauniista aurinkoisesta syyssäästä Tesomajärven ympäristöön.

Monenlaista Sulon seurassa päästiin kokeilemaan. Siellä oli luontopolku, tavaroiden tunnustelua, temppurata, pallojen heittoa ja vähän ensiapuakin, Parhaiten mieleen jäi kätevyys tehtävän ”käpykoripallokori” ja ruokarastin herkut. Kiva oli itse kokata oma ruokansa, sanoivat sen nimeksi ooppaheija. Hyvin onnistui, vaikka taisi jonkun muovipussi sulaa trangian lämmössä.

Herkullista oli myös aikuisten eväs, keitto jota Tiinat meille ystävällisesti olivat tehneet. Niin, ja tästä sopivasti jälkiruokana väännettiin solmuja lakunarusta. Kivaa, kun voi kaikki tekeleensä syödä lopuksi.

Kirkolla pääsi vielä aikuiset tiskaamaan ja sudenpennut tekemään omaa Sulo merkkiä. Mukavaa oli kun seura oli hyvää.

Teksti ja kuvat: Leena ja Nella Huhtala

Leirillä porukkaa oli joka ikäkaudesta. Löytyi sudenpentuja, seikkailijoita, tarpojia, vaeltajia, sisupartiolaisia ja aikuisia… Sekä tietysti leirin ikioma kahden samoajan nakkikone.

Leirin alussa nakkikone kohtasi paljon telttoja. Haasteista huolimatta ja ”lapsityövoiman” avulla saatiin kuitenkin kaikille majapaikat pystyyn.

Tämän jälkeen samoajat Tipa ja Matte myöhästyivät tyylikkäästi leirin ensimmäisestä ruokailusta. Syyksi ilmeni liian kova musiikin kuuntelu, joka peitti pillin ääneen alleen.

Reippaille samoajille nakki viuhuikin. Saimme kunnian osallistua mm. miekkojen valmistukseen, saunan sytyttämiseen, kaupassa käyntiin, sudenpentujen leikittämiseen, puolijoukkuetelttojen uudelleen pystyttämiseen ja leirin lopussa telttojen purkuun.

Kunnia oli myös pitää leirin virallista kioskia. Alku sujuikin mukavan rattoisasti, kun jo ensimmäisen ruokailun jälkeen kassan rahat levisivät pitkin metsämaata.

Maukkain nakki oli kuitenkin (marmeladinakki herkkuamme on!) oli haikkiyönä leirikasteen pitäminen. Samoajat saivat inspiraatiota nuorelta laulajalupaukselta Tuure Boeliukselta. Lätkäjätkä-Ville soi ja kiekot lensivät maaliin asti.

Vaikka samoajat olivat tunnettuja laiskuudestaan, saimme silti jotain aikaiseksi. Ylitimme suuren kuohuavan kosken(=tyyni joki) itsetehdyllä rinkkalautalla, pelasimme korttia, miekkailimme, kuuntelimme musiikkia ja söimme karkkia.

Toivottavasti sinulla oli hauskaa leirillä. Meillä ainakin oli!

Tipa ja Matte /Päivän sana

Harhahetki pidettiin Tampereen keskustassa 23.9.2018. Sää oli melko sateinen ja kylmä, mutta kun vaatteita puki tarpeeksi, niin pärjäsi huonossakin säässä hyvin!

Ensimmäiseksi kokoonnuttiin aloituspaikalle, josta sai ensimmäiseen tehtävään tarvikkeet, kartan ja heijastimen. Ensimmäisen rastin/lähdön tehtävänä oli tehdä pienoismalli huussista. Sen tekeminen oli vaikeaa, aika meinasi loppua ja lopputuloksesta puuttui paljon asioita. Mutta kyllä me jotain saatiin rakennettua! Lopuksi oltaisiin haluttu ottaa se pienoismalli mukaan ja viedä meidän maskotille Töntölle, mutta harmiksemme se oli mennyt rikki.

Kätevyyden jälkeen lähdettiin etsimään kartan avulla seuraavaa rastia, joka oli melko lyhyen matkan päässä ensimmäisestä rastista. Tällä rastilla haisteltiin kasveja pilttipurkeista ja tunnusteltiin vihanneksia laatikoista. Osa kasveista haisi kauhealta, osa taas oikein hyvältä. Vihannekset olivat laatikoissa ja ne oli peitetty jätesäkeillä, jotta laatikkoon ei nähtäisi. Vastaukset merkittiin paperilapulle, joka annettiin rastihenkilöille.

Tehtävän jälkeen lähdettiin etsimään kolmosrastia, joka oli vähän pidemmän kävelymatkan päässä edellisestä rastista. Rastilla tehtävänä oli vastata annetussa tekstissä oleviin kysymyksiin ämpäreissä olevien vihjeiden avulla. Teksti kertoi matkasta mummolaan, ja tarina kulki ns. Tampereen keskustan halki. Rastilla meni ihan hyvin, koska vihjeet oli aika helppoja, ainakin suurin osa.

Neljännelle rastille ei ollut pitkä matka, ja matka menikin nopeasti. Meille annettiin aluksi paperilappu, johon täytyi vastata, onko tapaturmiin liittyvä väite oikein vai väärin. Kun lappu oli täytetty, mentiin heittämään mehutonkkaa vatiin. Tarkoituksena oli heittää heittopaikasta vähän matkan päähän laitettuun vatiin ja sen ympärille laitetun rautalangan sisäpuolelle. Tämä rasti meni mielestämme parhaiten!

Viidennellä rastilla tunnistettiin kaloja. Niitä taisi olla 10 kalaa. Kalat sitten kirjoitettiin paperilapulle ja annettiin rastihenkilöille. olimme viimeisenä paikalla, ja se meni ehkä pikkuisen huonosti, koska silloin kun ei tiedetty, me arvattiin vain.

Kuudennella rastilla kuunneltiin biisejä potpurista. Potpurissa tuli paljon erilaisia lauluja, mutta kaikki ol  ivat suomalaisia. Tehtävänä oli siis kirjoittaa lapulle biisin nimi, esittäjä ja annetuista vaihtoehdoista sanat jokaiselle biisille. Käytimme rastilla paljon aikaa ja jotkut laulut oli helppoja ja jotkut vaikeita.

Seitsemännellä rastilla oli tehtävänä tehdä pelikortit, joilla isokin porukka pystyi pelaamaan. Me päätimme tehdä uno-kortit. Meille tuli kova kiire ja väritimme kortit vähän huolimattomasti. Mutta Lopulta Jemina juoksutti valmiit kortit rastihenkilöille.

Lopuksi maalissa saimme syödä karjalanpiirakoita, omia eväitä, kaurakeksejä ja juoda pillimehua! Meidän mielestä kisa oli aika hyvin järjestetty ja karttojen avulla oli hauskaa!

Jutun kirjoittivat Kumiankat. Heidän lisäkseen Harhahetkessä kisasivat Komeetat ja Nebulat.