Kun metsään haluat mennä nyt, niin takuulla riemastut!

Niin nimittäin kävi TeSin perhepartioryhmälle, Karhunpennuille, lokakuun alussa, kun kokoonnuimme yhteen syyskauden ensimmäiselle retkelle Pirkkalan Pappilan laavulle. Iloisia ja innokkaita retkeilijöitä oli paikalla seitsemän perheen verran: 10 aikuista ja 13 lasta ikäjakaumaltaan 10kk – 9v.

Laavulle pääsee autolla ihan lähelle, joten kokoonnuimme ensin parkkipaikalla ja siitä siirryimme polkua pitkin laavulle järven rantaan. Paikalla olikin aikamoinen tohina päällä: läheisessä kodassa kokoontuivat seurakunnan lapsiperheet ja laavulla oli paikalla muita retkeilijöitä makkaraa paistaen ja kalastaen. Hyvin metsään kuitenkin väkeä ja ääntä mahtuu!

Retken teemana oli syksyinen luonto, jota tutkittiin pohtimalla yhdessä jokaisen lempivärejä ja myöhemmin etsimällä värikorttien avulla niitä luonnosta ja maastosta. Metsä tarjosikin parastaan, sillä ruska oli juuri kauneimmillaan ja hieno, aurinkoinen sää sai värit hehkumaan vahvoina. Keltaista, punaista, oranssia ja vihreää löytyi paljon, mustaa ja valkoista jonkin verran. Vaikein löydettävä taisi olla sininen, sitä ei ainakaan helposti saanut napattua mukaan, kuten muita värejä. Löytyihän sitä lopulta kuitenkin luonnosta ja ympäristöstä ihan joka puolelta, kun hieman tarkemmin asiaa pohdittiin: kirkkaansinisenä taivaana ja raikkaanviileänä järven vetenä.

Pappilan alueelta löytyy pieni lintutorni, josta kävimme kiikaroimassa ja bongaamassa lintuja. Muutamia pikkulintuja ehti pyrähtämään ohitse ja kauempana ulapalla jokin taitava sukeltaja esitteli uintitaitojaan. Olisiko ollut kuikka tai telkkä? Lintukirjakin oli mukana, siitä onneksi tarkkasilmäisimmät saivat bongattua useita tuttuja lintulajeja.

Lintujen ja värien etsinnän jälkeen oli kaikilla jo kova nälkä. Hyvät eväät repussa houkuttelivat syömään ja vaikka nuotiolla ruuhkaa olikin, saatiin makkarat hyvin paistettua. Herkkuina oli mukana vaahtokarkkeja ja nuotiopopcornia ja termarissa lämmintä kaakaota. Loppupiirissä mietittiin vielä kivoimpia retken asioita ja annettiin ryhmän Nalle-maskotille nimeksi Söpö Nallekarhu. Söpö Nallekarhu oli hyvässä hoivassa, kainalossa ja mukana puuhailemassa koko retken ajan ja varmasti tulee mukaan seuraavallekin retkelle.

Kiitos kivasta retkestä, punaisista poskista ja iloisesta mielestä kaikille mukanaolijoille!

Mitä perhepartio oikein on?

Perhepartio on partiomaista toimintaa, joka on suunnattu alle 7-vuotiaille lapsille perheineen vauvasta vaariin. Sen tarkoituksena on järjestää lapsiperheille yhteisiä mukavia hetkiä luonnossa ja samalla tutustuttaa partioon. Vanhemmat voivat harrastaa yhdessä lapsen kanssa ja samalla tavata muita samanhenkisiä vanhempia säännöllisesti. Voikin käydä niin, että sekä lapset että aikuiset innostuvat tulemaan mukaan partiotoimintaan pidemmäksikin aikaa.

Karhunpentujen perhepartiossa

  • tutustumme toisiimme, muihin partiolaisiin, partiolaisten perinteisiin, arvoihin ja tavoitteisiin leppoisassa tahdissa ja lasten ehdoilla.
  • retkeillään, leikitään, askarrellaan ja opetellaan retkeily- ja partiotaitoja.
  • puuhaamme yhdessä lasten ja aikuisten kanssa, sisällä ja ulkona, lähellä ja kaukana, isona perheenä.
  • osallistumme lippukunnan järjestämiin tilaisuuksiin, leireille, tapahtumiin ja tempauksiin.

Jokaisella alle kouluikäisellä tulee olla toiminnassa mukana vähintään yksi aikuinen omasta lähipiiristä: se voi olla äiti, isä, kummi, isovanhempi tai joku muu tuttu ja turvallinen aikuinen. Alle kouluikäiset lapset osallistuvat toimintaan aina mukana olevan aikuisen vastuulla ja valvonnassa.

Suomen Partiolaisten Partioneuvosto hyväksyi keväällä 2018 perhepartion mukaan partion viralliseksi toimintamuodoksi, jonka toiminnan järjestää lippukunta. Perhepartiotoiminnan suunnittelu on vielä käynnissä; Suomen Partiolaiset työstävätkin oman perhepartiomateriaalin vuoden 2019 aikana kaikille käyttöön. Lisätietoja voit lukea https://www.partio.fi/lippukunnille/partio-ohjelma/perhepartio/

Tule sinäkin mukaan!

Karhunpennut kokoontuvat omille metsäretkilleen noin kerran kuussa. Lisäksi osallistumme lippukunnan yhteisiin tapahtumiin aina mahdollisuuksien mukaan. Retket suuntautuvat Tampereelle ja lähikuntiin ja välillä saatamme puuhata lippukunnan kolollakin. Luonnossa oloa, retki- ja partiotaitoja, elämyksiä, kokemuksia, uusia kavereita, mukavaa yhdessäoloa, niistä on Karhunpentujen temmellykset tehty!

Mukaan toimintaan voit tulla koska vaan ja toimintaan voi tutustua kaksi kertaa ennen päätöstä lippukunnan jäseneksi liittymisestä. Perhepartion uusi jäsenmaksukäytäntö selviää tämän syksyn aikana ja siitä tiedotetaan tarkemmin nettisivujen kautta sekä kaikille Karhunpentujen toiminnassa mukana oleville.

Jos kiinnostuit, laita sähköpostia Kirsille osoitteeseen nevalainen.kirsi@outlook.com, niin saat lisätietoa Karhunpentujen toiminnasta ja tapahtumista. Voit samalla ilmoittautua toimintaan ja seuraavalle retkelle mukaan. Nähdään nuotiolla!

Teksti: Kirsi Nevalainen
Kuvat: Kirsi ja Pekka Nevalainen

Supejen retkellä Valkeessa päästiin myös seikkailulle Nepaliin

Lauantaiaamuna kaksitoista reipasta supea (4 Haukkaa ja 8 Sinisutta) sekä kolme johtajaa, Tintti, Riitta ja Mimmi saapuivat sumuiseen, mutta lämpimään Valkeeseen viettämään syksyistä telttaretkeä. Paikalla oli myös kaksi seikkailijaporukkaa, joiden kanssa nostimmekin ensimmäiseksi lipun salkoon.

Tutustuttuamme alueeseen ja käytyämme retken säännöt läpi, oli aika tehdä jo ruokaa. Kolmessa ryhmässä tytöt tekivät itse trangioilla ooppaheijaa. Osalle trangia oli vielä uusi tuttavuus, mutta
hienosti kaikki saivat ruuan tehtyä ja voi että se maistuikin hyvältä. Tiskipuuhissa ja retken ruokailuissa saimme apua myös Anna-supen äidiltä Riikalta, joka hääri muonittajana lauantain ajan.

Tiskauksen jälkeen olikin vuorossa telttojen pystytys porukalla, kaksi Nigeria saatiin hienosti pystyyn yhteistyöllä. Kukaan ei lapsista ollutkaan aikaisemmin nukkunut kyseisessä teltassa. Olimme saaneet myös vieraita retkelle, Ulla ja Reijo kertoivat meille linnuista kivoja juttuja sekä leikimme erilaisia leikkejä aiheeseen liittyen.

Päivällisen ja lipunlaskun jälkeen, kun pimeä oli tullut, meillä oli heijastinpolku, jota kuljimme ryhmissä tasku-ja otsalamppujen kanssa. Matkanvarrella oli kysymyksiä Nepaliin liittyen.

Illalla oli vielä vuorossa yhteinen iltanuotio seikkailijoiden kanssa, paistoimme iltapalaksi makkaraa ja vaahtokarkkeja.

Mukavan ja tapahtumarikkaan päivän jälkeen olikin mukava mennä nukkumaan telttoihin, unta ei kauaa tarvinnutkaan odottaa. Hyvin nukkuivat kaikki, pientä palelua oli kuulemma ollut joillakin, mutta pääsääntöisesti yö meni hyvin kaikilla.

Aamulla saimme herätä upeaan auringon nousuun, päivästä oli tulossa aurinkoinen ja lämmin. Aamujumpan ja lipunnoston jälkeen oli vuorossa maittava aamupala. Sitten olikin luvassa
tavaroiden pakkaus sekä telttojen purku.

Ennen ruokaa oli vielä vapaa-aikaa leikkiä ja touhuta omia juttuja. Ruuan jälkeen olikin aika laskea lippu ja lähteä kohti kotia.

ja meillä kaikilla oli niin mukavaa….

Mimmi

Retken teema ”Seikkailu Nepalissa” sai inspiraatiota SP:n Jakit karkaa -ohjelmapaketista. Nepal 2018 -matkaryhmä kiertää lokakuussa 2018 Nepalia, ja ohjelmapaketin avulla kaikki pääsevät mukaan tunnelmaan. Matkatunnelmiin pääsee kurkkaamaan myös ryhmän instatilillä @spnepal2018.

Miten voittaa kokkisota?

Me Tulisalamat voitimme kokkisodan. 

Ja nyt me kerrotaan just sulle parhaat neuvot miten voittaa kokkisota.  

  1. Suunnittele kaikki mahdollisimman myöhään. Paineen alla syntyy parhaat ideat. 
  2. Pysy budjetissa. 
  3. Ota muut ryhmän jäsenet huomioon ja kommunikoikaa AGGRESSIIVISESTI muttei kuitenkaan liian. 
  4.  Hae ruoka heti takaisin näin saat sairaan nopeasti ruokaa. 
  5. Syö kaikki yli jäävät ruuat jälkeenpäin. 
  6. Siivotkaa keittiö huolellisesti. 

Iiris ja Aada Tulisalamoista

Sulo-sammakon matkassa 15.9.2018

Jo vuotuiseksi perinteeksi muodostunut Sulo sammakon sudenpentujen oma tapahtuma oli syksyn ensimmäisiä tapahtumia. Uhkaava sade hiukan meitä jännitti, mutta lopulta päästiin nauttimaan kauniista aurinkoisesta syyssäästä Tesomajärven ympäristöön.

Monenlaista Sulon seurassa päästiin kokeilemaan. Siellä oli luontopolku, tavaroiden tunnustelua, temppurata, pallojen heittoa ja vähän ensiapuakin, Parhaiten mieleen jäi kätevyys tehtävän ”käpykoripallokori” ja ruokarastin herkut. Kiva oli itse kokata oma ruokansa, sanoivat sen nimeksi ooppaheija. Hyvin onnistui, vaikka taisi jonkun muovipussi sulaa trangian lämmössä.

Herkullista oli myös aikuisten eväs, keitto jota Tiinat meille ystävällisesti olivat tehneet. Niin, ja tästä sopivasti jälkiruokana väännettiin solmuja lakunarusta. Kivaa, kun voi kaikki tekeleensä syödä lopuksi.

Kirkolla pääsi vielä aikuiset tiskaamaan ja sudenpennut tekemään omaa Sulo merkkiä. Mukavaa oli kun seura oli hyvää.

Teksti ja kuvat: Leena ja Nella Huhtala

Viikinkien matkassa: mitä leirillä tapahtui? Nakkikone kertoo

Leirillä porukkaa oli joka ikäkaudesta. Löytyi sudenpentuja, seikkailijoita, tarpojia, vaeltajia, sisupartiolaisia ja aikuisia… Sekä tietysti leirin ikioma kahden samoajan nakkikone.

Leirin alussa nakkikone kohtasi paljon telttoja. Haasteista huolimatta ja ”lapsityövoiman” avulla saatiin kuitenkin kaikille majapaikat pystyyn.

Tämän jälkeen samoajat Tipa ja Matte myöhästyivät tyylikkäästi leirin ensimmäisestä ruokailusta. Syyksi ilmeni liian kova musiikin kuuntelu, joka peitti pillin ääneen alleen.

Reippaille samoajille nakki viuhuikin. Saimme kunnian osallistua mm. miekkojen valmistukseen, saunan sytyttämiseen, kaupassa käyntiin, sudenpentujen leikittämiseen, puolijoukkuetelttojen uudelleen pystyttämiseen ja leirin lopussa telttojen purkuun.

Kunnia oli myös pitää leirin virallista kioskia. Alku sujuikin mukavan rattoisasti, kun jo ensimmäisen ruokailun jälkeen kassan rahat levisivät pitkin metsämaata.

Maukkain nakki oli kuitenkin (marmeladinakki herkkuamme on!) oli haikkiyönä leirikasteen pitäminen. Samoajat saivat inspiraatiota nuorelta laulajalupaukselta Tuure Boeliukselta. Lätkäjätkä-Ville soi ja kiekot lensivät maaliin asti.

Vaikka samoajat olivat tunnettuja laiskuudestaan, saimme silti jotain aikaiseksi. Ylitimme suuren kuohuavan kosken(=tyyni joki) itsetehdyllä rinkkalautalla, pelasimme korttia, miekkailimme, kuuntelimme musiikkia ja söimme karkkia.

Toivottavasti sinulla oli hauskaa leirillä. Meillä ainakin oli!

Tipa ja Matte /Päivän sana